maanantai 1. kesäkuuta 2015

Kaari Utrio-Vaitelias perillinen

Vaitelias perillinen on ensimmäinen lukemani Utrio. Kirja ei ollut ihan sitä mitä odotin, mutta hyvä lukukokemus silti. Odotin paljon vakavampaa ja historiallisempaa kerrontaa, mutta kirja olikin aika kevyttä tekstiä ja olisin voinut ihan hyvin luulla lukevani Bronttea.
Vaitelias perillinen on maailmalta  perimään tuleva huonosti perheessä kohdeltu kapteeni Robert,joka periin kartannon lisäksi lasiruukin. Samaan aikaan naapuriin tulee viehkeä leskirouva.  Voiko joku muka arvata mitä tässä käy? Niinpä.Kirja oli siis melko ennalta arvattavaa hömppää ja sopi hyvin kesäloman alkuun luettavaksi, kun aivot huutavat lepoa.
Vaatteita kuvattiin todella tarkasti, mutta muuten tästä teoksesta ei saanut historian kirjamaista millään. Olisin jopa toivonut tähän lisää tiedonmurusia 1800-luvusta.
Kirjaa kuvaillaa hauskaksi epookkikomediaksi. Sinänsä hauska nimitys, joka ei oikeastaa tarkoita mitään. Pikemminkin tämä oli historiallinen harlekiini. Nauraa en alkanut missään vaiheessa, mutta kirkon kohtalo sai ylähuulen hienoisesti väpättämään.
Pääsankari selvittää ja ratkaisee kaikki kylässä vallitsevat ongelmat ja kirja loppuu onnellisesti, joten jos kaipaa hyvän olon kirjaa niin kannattaa tarttua tähän. Itse kuitenkin tartun seuraavaksi johonkin Utrioon, jota ei kuvailla epookkikomediaksi. Ehkä siinä olisi hieman enemmän yllätyksellisyyttä.

3/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!