perjantai 26. helmikuuta 2016

Joe Abercrombie-Vain puoliksi kuningas

"He ajattelivat vain takaa-ajajien edellä pysymistä. Maailma kutistui kaistaleeksi paljasta kalliota heidän kantapäidensä ja takaa-ajajien välissää, koko ajan kutistuvaksi välimatkaksi. Rulf kiskoi vähän aikaa perässään paria lampaantaljaa narun päässä:vanha salametsästäjien temppu koirien eksyttämiseksi jäljiltä. Koirat eivät antaneet narrata itseään."

Yarvi joutuu tahtomattaan kuninkaaksi, kun hänen isänsä kuolee. Yarvi on raajarikko, eikä usko selviytyvänsä kuninkaana tai taisteluissa. Pian hänet kuitenkiin petetään ja poika alkaa janota kostoa. Matka kuninkaasta orjaksi on lyhyt, mutta jotain hyvääkin siitä seuraa. Yarvi löytää ensimmäisen kerran luotettavia ystäviä, joiden avulla aikoo toteuttaa lopullisen kostonsa.
Joe Abercrombie on minulle uusi tuttavuus. Kirjailijalta on aiemmin ilmestynyt fantasiakirjoja, eikä Vain puoliksi kuningas poikkea linjasta. Oli piristävää lukea pitkästä aikaa fantasiaa ja itse asiassa kirja innostutti uudestaa lukemaan kyseistä genreä. Fantasiakirjojen taso heittelee timanttisesta täyteet kuraa. Osittain riippuen lukijan mieltymyksestä kirjailijan maalaamaan maailmaan. Minä viihdyin Gettlannissa.
Yarvi on mielenkiintoinen päähahmo. Hän ei ole hymypoika tai voimamies, vaan kamppailee älyllään. Vammainen käsi tuo kiinnostavaa lisämaustetta ja tuo Yarvin lähemmäksi normi-ihmistä.  Toisaalta minua häiritsi Yarvin kostonhimo. Hän tappaa yhden ainoista ihmisistä, joka on häntä aidosti rakastanut. Ja ainoastaan kostaakseen isänsä kuoleman. Isän, joka halveksi ja syrji omaa poikaansa, eikä koskaan osoittanut tälle pienintäkään merkkiä välittämisestä.  Yarvi muuttuu valtavasti kirjan aikana. Alun repaleinen poika muuttuu tarkasti laskelmoivaksi mieheksi. Alun Yarvin oli helpommin sulateltava, mutta eihän itsesäälistä ruikutusta jaksaisi kukaan lukea pitemmän päälle.
Vain puoliksi kuninkaassa on huimamäärä juonenkäänteitä ja kosolti petosta. Minua kiehtoi eniten orjalaivan tapahtumat., Ne oli osattu kirjoittaa todentuntuisesti ja välillä tuntui, että olisi lukenut jotain vanhaa klassikkoa, eikä fantasiakirjaa.Hahmot ovat myös mielenkiintoisia, eikä pelkkää sivuntäytettä. Erityisesi sivuhahmoista jäivät mieleen Ankram ja Shadikshirram(mikä hirviö nimi!). Pidin myös siitä, että naiset eivät olleet vain koristeita, kuten joissakin fantasiakirjoissa. Näillä daameilla oli persoonallisuutta!  Kirja on myös aika verinen, joten en lähisi lukemaan tätä iltasatuna,. Muuten kirja on mitä mainiointa lukemista, jonka jatkamista ainakaan minä en  meinannut jaksaa odottaa.
Nyt seuraakin isompi odotus. Sarjan toinen osa ilmestyy kesällä.  Vain puoliksi kuningas on siis ensimmäinen osa Särkynyt meri-trilogiaa. Odotan seuraavilta osilta paljon.
4/5
Kirja on saatu arvostelukappaleena

2 kommenttia:

  1. Sain tämän yllätyksenä, olisin varmaan ohittanut muuten. Pidin tästä ja aion lukea jatkotkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin olisi varmaan jäänyt lukematta, mutta innostuin todella tästä sarjasta, joten seuraavat osat lähtevät ehdottomasti lukuun´ilmestyttyään.

      Poista

Kiitos kommentistasi!