sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Minna Canthin Lehtori Hellmanin vaimo ja Jaakko Yli-Juonikas Vanhan merimiehen tarina

Minna Canth-Lehtori Hellmanin vaimo

Lehtori Hellmanin vaimo on lyhyt ja nopealukuinen novelli,joka kertoo Selman tarinan opiskelijatytöstä lehtorin puolisoksi.

Selma on muiden opiskelijoiden joukossa pidetty ja ihailtu kaunotar ja varsinkin hänen ystävänsä Anni on täysin naisen pauloissa. Silti Selma yllättyy, kun uskonnon lehtori Hellman lähestyy häntä ja päättää kosia naista kohtaamisen jälkeen.

Selma huomaa kuitenkin, ettei avioelämä olekkaan ruusuilla tanssimista. Puoliso sättii, kun ruuanlaitto ei heti ota sujuakseen, vaikkei nainen olekkaan ennen kokannut. Seurapiireihin sulautuminenkaan ei tahdo luonnistua, vaikka puolisoa kunnioitetaankin.

En tiedä, onko Canth tarkoituksella laittanut miehen Hellmaniksi, koska minusta hän ei ollut niin paha. Eihän hän todellakaan ollut mikään unelmien mies, muttei kuitenkaan samanlainen riistäjä kuin Canthin miehet yleensä ovat. Tietysti hänen suhtautumisensa naisten oikeuksiin ja tyttölapsiin ovat ahdasmielisiä, mutta muuten sanoisin, ettei pari vain yksinkertaisesti sopinut toisilleen. Selma olisi kaivannut lempeän miehen ja Hellman naisen, jolla olisi ollut kanttia laittaa mies ruotuun.

3/5

Jaakko Yli-Juonikas Vanhan merimiehen tarina

Annikan vammaisuus on kuvattu mielestäni hyvin. Fajilointilaite helpottaa perheen elämää. Mutta kertooko laite todella Annikan ajatuksista vai vaikuttavatko vanhemmat tiedostamattaan lapsensa ulosantiin. Annika ei esimerkiksi luo runoja kuin äitinsä seurassa.

Vammaisuus on vieläkin tabu, joten on virkistävää lukea kirjaa, joka käsittelee aihetta niin häpeämättömästi ja osoittelematta. Kirjassa pääsevät ääneen Annikan lisäksi hänen isänsä ja äitinsä, joten myös vanhempien ajoittainen väsyminen omaishoitoon tuodaan esille.

Fajilointi nousee aika ajoin keskusteluun, joten oli mielenkiintoista lukea kirja, jonka punainen lanka keskittyi laitteeseen. Alkupuolisko kirjasta olikin mielenkiintoinen ja koskettava, mutta sitten kerronta hajoaa. Lopussa tietenkin tajuaa, että se oli ihan tarkoituksellinen tehokeino, mutta minä en tykännyt muutoksesta. Haluan tajuta lukemani.

3/5

Helmi- ja maaliskuun luetut

Helmikuut tuntuvat aina niin lyhyiltä. Toimintaa kuitenkin riitti. Viikonloppureissulla Helsinkiin tuli vihdoin tutustuttua Kansallismuseoon ja nähtyä Eetu Iston Hyökkäys.. Vaikuttava teos, kun miettii miten paljon maalaus kuvaa Suomen historiaa. Ateneumissa tuli myös taas vierailtua.Se on aina mielenkiintoista. Kiinnostavien elokuvien näytökset olivat valitettavasti jo täysiä, joten elokuvissa ei tullut harmiksi pistäydyttyä. Hotellihuone oli sen sijaan kuin bunkkeri. Yövyimme Presidentissä ja viimeksi huone oli laadukas, mutta nyt kaikkea muuta. Ahdas ja suoraan kasari.Luulikohan vastaanottovirkailija minua ja siskoa pariskunnaksi, kun saatiin parisänky(Saipahan nauraa ajatukselle..)?

Maaliskuussa tuli kaksi vuotta äidin kuolemasta. Nyt sen on jo sisäistänyt kunnolla, mutta suru ja varsinkin kaipaus puskevat väkisin välillä pintaan. Hammassärky myös pilasi puolitoistaviikkoa, mutta onneksi nyt on ihan hyvä olla(koputan puuta!) ja juurihoito alkaa huuhtikuun lopussa. Minna Canthin päivää varten luin Hellmannin vaimon, mutta hammassäryltä en pystynytkään tuottamaan blogiin minkäänlaista tekstiä. Ajattelin tehdä miniarvioita viimekuun kirjoista, koska mainittavan arvoisia teoksia tuli vastaan.

Sara Shepard- Kaivattu ja Virheetön

John Green- Tähtiin kirjoitettu virhe

Russell Edwards Viiltäjä Jack

David Ebershoff Tanskalainen tyttö

Asko Sahlberg Irinan kuolemat

Minna Canth Lehtori Hellmanin vaimo

X-men :Ryhmä xVuosikerta 1984-1985

Miehet jotka vihaavat naisia osa 1 ja 2(Sarjakuvaversio)

Tyttö joka leikki tulella( Sarjakuvaversio)

Mark Millar- Civil War